Osakkaan ja osakeyhtiön välisten kauppojen summan pitää perustua aina käypään arvoon, Mika Pulkkinen painottaa.
Peitelty osinko voi yllättää yrittäjän – näin vältät kalliit veroseuraamukset
Peitelty osinko syntyy, kun osakas saa omasta yhtiöstään etua oman osakkuusasemansa takia. Tyypillisesti kyseessä on yli- tai alihintaiset kaupat yhtiön kanssa. Veroseuraamukset ovat näissä tapauksissa kovat, joten lue tämä juttu välttääksesi peitellyn osingon syntymisen.
Julkaistu 31.10.2025
- Aina kun osakas tekee oman yhtiön kanssa kauppoja, pitää kaiken perustua käypään arvoon. Jos näin ei ole, voi verottaja syyttää peitellyistä osingoista, kertoo Tilitoimisto Pulkkisen TJ Mika Pulkkinen.
Peitelty osinko on siis verottajan termi tilanteille, joissa osakas saa taloudellista etua osakkuusasemansa takia. Käytännössä se voi olla ylihinnoittelua, alihinnoittelua tai esimerkiksi osakkaan menoja tai vakuuksia.
1. Ylihintainen myynti yhtiölle
Osakas myy sijoitusasunnon omalle yhtiölleen hintaan 130 000 euroa, vaikka asunnon todellinen, eli käypä arvo on vain 100 000 euroa. Tässä tapauksessa Verohallinto katsoo, että ylimenevä osuus, 30 000 euroa, on osakkaalle tullutta peiteltyä osinkoa. Käytännössä tämä verotetaan kuin se olisi osakkaan palkkatuloa eli ansiotuloa.
2. Alihintainen osto yhtiöltä
Yhtiö puolestaan myy osakkaalle asunnon vain 70 000 eurolla, vaikka asunnon oikea markkina-arvo on 100 000 euroa. Osakas hyötyy kaupasta 30 000 euroa, joten tämä katsotaan hänelle peitellyksi osingoksi (ansiotuloa). Lisäksi yhtiön verotettavaan tuloon lisätään 30 000 euroa, koska verottajan mielestä kauppa olisi pitänyt kirjata käyvällä hinnalla. Tällaiseen tilanteeseen liittyy usein myös veronkorotuksia – sekä yhtiölle että osakkaalle.
3. Muu taloudellinen hyöty
Peitelty osinko voi syntyä myös tilanteessa, jossa rahaa ei liiku euroakaan.
— Esimerkiksi yhtiö antaa 20 000 € vakuuden henkilökohtaiseen talolainaan. Vaikka siinä rahaa ei liiku, osakas saa siitä taloudellista hyötyä. Tai toinen esimerkki: firma maksaa ulkomaanreissun, joka ei oikeasti ole työmatka. Jos sitä ei käsitellä palkkana tai sääntöjen mukaisena osakaslainana, verottaja tulkitsee sen peitellyksi osingoksi, Mika Pulkkinen varoittaa.
Videolla Mika kertoo selkeät esimerkit peitellystä osingosta.
Verottaja ei katso peiteltyjä osinkoja hyvällä ja se näkyy myös seuraamuksissa. Usein siitä on haittaa sekä yritykselle että osakkaalle.
— Kannattaa siis olla aina kirjanpitäjään yhteydessä, jos haluat välttyä varmasti peitellyltä osingolta ja sen kalliilta seurauksilta, Mika Pulkkinen toteaa.
Verohallinto päivitti elokuussa 2025 Peitelty osinko -ohjeistuksen. Uudessa versiossa on täsmennetty erityisesti sitä, miten palkan ja peitellyn osingon välinen rajanveto tehdään, eli milloin osakkaan saama etuus katsotaan palkaksi ja milloin se verotetaan peiteltynä osinkona. Lisäksi ohjeessa on tarkennettu, mitä tarkoitetaan osakkaan omaisella. Myös omien osakkeiden hankintaa ja osakepääoman alentamista käsittelevää osiota on laajennettu: nyt arvioidaan aiempaa tarkemmin, milloin tällaiset järjestelyt voivat olla verotuksessa peiteltyä osingonjakoa, ja ohjeeseen on lisätty uusia esimerkkejä vaiheittaisista osakejärjestelyistä.
Lisäksi ohjeessa käsitellään nyt erikseen tilanteita, joissa toimintansa lopettanut tai kaupparekisteristä poistettu yhtiö jakaa varoja osakkailleen. Kokonaisuutena Verohallinnon uusi ohje tuo aiempaa enemmän konkreettisia esimerkkejä ja painottaa sitä, että markkinahintojen ja dokumentaation merkitys korostuu entisestään peiteltyä osinkoa arvioitaessa.
Peitelty osinko on siis verottajan termi tilanteille, joissa osakas saa taloudellista etua osakkuusasemansa takia. Käytännössä se voi olla ylihinnoittelua, alihinnoittelua tai esimerkiksi osakkaan menoja tai vakuuksia.
Esimerkit peitellystä osingosta
1. Ylihintainen myynti yhtiölle
Osakas myy sijoitusasunnon omalle yhtiölleen hintaan 130 000 euroa, vaikka asunnon todellinen, eli käypä arvo on vain 100 000 euroa. Tässä tapauksessa Verohallinto katsoo, että ylimenevä osuus, 30 000 euroa, on osakkaalle tullutta peiteltyä osinkoa. Käytännössä tämä verotetaan kuin se olisi osakkaan palkkatuloa eli ansiotuloa.
2. Alihintainen osto yhtiöltä
Yhtiö puolestaan myy osakkaalle asunnon vain 70 000 eurolla, vaikka asunnon oikea markkina-arvo on 100 000 euroa. Osakas hyötyy kaupasta 30 000 euroa, joten tämä katsotaan hänelle peitellyksi osingoksi (ansiotuloa). Lisäksi yhtiön verotettavaan tuloon lisätään 30 000 euroa, koska verottajan mielestä kauppa olisi pitänyt kirjata käyvällä hinnalla. Tällaiseen tilanteeseen liittyy usein myös veronkorotuksia – sekä yhtiölle että osakkaalle.
3. Muu taloudellinen hyöty
Peitelty osinko voi syntyä myös tilanteessa, jossa rahaa ei liiku euroakaan.
— Esimerkiksi yhtiö antaa 20 000 € vakuuden henkilökohtaiseen talolainaan. Vaikka siinä rahaa ei liiku, osakas saa siitä taloudellista hyötyä. Tai toinen esimerkki: firma maksaa ulkomaanreissun, joka ei oikeasti ole työmatka. Jos sitä ei käsitellä palkkana tai sääntöjen mukaisena osakaslainana, verottaja tulkitsee sen peitellyksi osingoksi, Mika Pulkkinen varoittaa.
Videolla Mika kertoo selkeät esimerkit peitellystä osingosta.
Verottajan langettamat seuraamukset
Verottaja ei katso peiteltyjä osinkoja hyvällä ja se näkyy myös seuraamuksissa. Usein siitä on haittaa sekä yritykselle että osakkaalle.
- Osakkaalle 100 % ansiotuloa. Peitelty osinko verotetaan kokonaan ansiotulona progressiivisesti.
- Yhtiölle tulonlisäys. Kauppa oikaistaan käyvän arvon tasolle ja erotus lisätään yhtiön verotettavaan tuloon.
- Veronkorotukset ja korot. Sekä osakkaalle että yhtiölle voidaan määrätä veronkorotus ja viivästyskorkoja.
- Takautuvat oikaisut. Verotus voidaan oikaista useammalta vuodelta taaksepäin, jos kyseiset järjestelyt ovat toistuneet.
- Mahdollinen palkkatulkinta. Jos ”firman piikkiin” maksettu meno olisi pitänyt käsitellä palkkana (ei peiteltynä osinkona), verottaja voi määrätä lisäksi työnantajan sivukulut ja niille korot.
- Hallinnollinen vaiva. Selvityspyynnöt, lisälausunnot ja mahdollinen verotarkastus vievät työaikaa – ja maksavat usein enemmän kuin alkuperäinen ”säästö”.
— Kannattaa siis olla aina kirjanpitäjään yhteydessä, jos haluat välttyä varmasti peitellyltä osingolta ja sen kalliilta seurauksilta, Mika Pulkkinen toteaa.
Verottajan päivitetty ohjeistus peitellystä osingosta
Verohallinto päivitti elokuussa 2025 Peitelty osinko -ohjeistuksen. Uudessa versiossa on täsmennetty erityisesti sitä, miten palkan ja peitellyn osingon välinen rajanveto tehdään, eli milloin osakkaan saama etuus katsotaan palkaksi ja milloin se verotetaan peiteltynä osinkona. Lisäksi ohjeessa on tarkennettu, mitä tarkoitetaan osakkaan omaisella. Myös omien osakkeiden hankintaa ja osakepääoman alentamista käsittelevää osiota on laajennettu: nyt arvioidaan aiempaa tarkemmin, milloin tällaiset järjestelyt voivat olla verotuksessa peiteltyä osingonjakoa, ja ohjeeseen on lisätty uusia esimerkkejä vaiheittaisista osakejärjestelyistä.
Lisäksi ohjeessa käsitellään nyt erikseen tilanteita, joissa toimintansa lopettanut tai kaupparekisteristä poistettu yhtiö jakaa varoja osakkailleen. Kokonaisuutena Verohallinnon uusi ohje tuo aiempaa enemmän konkreettisia esimerkkejä ja painottaa sitä, että markkinahintojen ja dokumentaation merkitys korostuu entisestään peiteltyä osinkoa arvioitaessa.
Näin vältät peitellyn osingon – Pulkkisen muistilista
- Laske käypä arvo aina osakkaan ja osakeyhtiön välisissä kaupoissa. Perustele hinta: vertailukaupat, arvio, dokumentit.
- Erota firmasi ja sinä. Yksityiset menot eivät ole osakeyhtiön kuluja.
- Jos epäilyttää, kysy ennen kuin teet. Kysy neuvoa kirjanpitäjältäsi tai tilitoimistolla.
- Ota huomioon myös lähiomaiset. Myös osakkaan lähipiirille annetut edut voi verottaja laskea peitellyksi osingoksi.
- Myös vakuudet voivat olla peiteltyä osinkoa. Yhtiön antamat vakuudet osakkaan henkilökohtaisiin hankintoihin voidaan katsoa peitellyksi osingoksi, vaikka rahaa ei liiku.
