.jpg)
Tänä päivänä Saara voi tulla rennosti toimistolle vaikkapa toimistokoira Aslakin kanssa.
Saara Niemi: Näin kirjanpitäjän työ on muuttunut 40 vuodessa
Saara Niemi aloitti kirjanpitäjän uransa lähes 40 vuotta sitten. Aikana, jolloin naiskirjanpitäjiä kehotettiin pukeutumaan kynähameeseen, kirjanpito tehtiin tilivihkoihin käsin ja fyysiset laskut kiersivät hyväksyttävänä usein päiväkausia. Nyt sähköinen kirjanpito helpottaa työn tekoa, töihin voi tulla juuri sellaisissa vaatteissa kuin haluaa ja toimistolle voi saapua vaikka Aslak-koiran kanssa.
Julkaistu 22.10.2025
Matematiikka oli Saara Niemen lempiaine koulussa ja hän valitsi laskentatoimen linjan, koska numerot olivat naisella suvereenisti hallussa. Moni asia kirjanpidossa on muuttunut 80-luvulta tähän päivään, aina sähköisestä kirjanpidosta pukeutumissääntöihin.
– Meitä koulittiin liike-elämää varten ja neuvottiin, miten täytyy pukeutua. Farkut eivät missään nimessä kelvanneet. Suorat housut tai kynähame sekä jakku oli suositeltava vaihtoehto.
Saara aloitti uransa rakennusliikkeessä reskontrahoitajana ja siirtyi pian hoitamaan kirjanpitoa. Sen jälkeen hän työskenteli maataloustuottajien tilitoimistossa, jossa kirjanpito tehtiin pääosin koneella, mutta toisinaan myös perinteisesti tilivihkoon kirjoittaen.
– Laskut leimattiin, laitettiin kuoreen ja toimitettiin työmaalle, jossa mestari lisäsi siihen allekirjoituksen. Lasku kiersi fyysisesti usean ihmisen pöydän kautta takaisin toimistolle, toisinaan viiveellä, Saara muistelee uransa alkuvaiheita.
Pulkkiselle Saara tuli töihin vuonna 2007, kun Mika Pulkkinen palkkasi ensimmäisen työntekijän perustamaansa tilitoimistoon.
Kirjanpitäjän työ on ajoittain hektistä tilinpäätösten aikarajojen paineessa, mutta toisaalta työ on hyvin joustavaa ja itsenäistä.
— Tällainen työ on mahdollistanut sen, että olen voinut kasvattaa autistista erityislasta, tulla töihin heti ehtiessäni ja hoitaa tarvittaessa asioita keskellä työpäivää. Työ on toiminut vastapainona kotielämälle ja tänne on voinut tulla tuulettamaan ajatuksia, Saara kertoo.
Pulkkisen kahvipöydässä ikähaitari on suuri. Tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt Saara viihtyy mainiosti myös junioriosaston kirjanpitäjien seurassa.
– Nuorempien kollegoiden kanssa pysyy ajan tasalla nuorten ajatusmaailmasta. Se on ihan mahtavaa!
Työkavereiden lisäksi Pulkkisella parasta on matala hierarkia. Kukaan ei hengitä niskaan.
– Mika (toimitusjohtaja) on yksi meistä ja luottaa, että me hoidamme hommamme. Kukaan ei kysele, missä olet ja mitä teet vaan tärkeintä on, että työt hoituvat, Saara kertoo.
Työn hyvät puolet Saara kiteyttää vapauteen ja vastuuseen.
– Työ vaatii tarkkuutta ja kiinnostusta numeroihin sekä kykyä kestää keväisin kiirettä. Mutta jos tykkää siitä, että voi tehdä työtä itsenäisesti ja vapaasti, niin tämä on aivan huippuala, Saara hehkuttaa.
Saara on mainio esimerkki Pulkkisen kirjanpitäjästä, joka arvostaa henkilökohtaista asiakkaan kohtaamista. Hän harmittelee, että nykyään harvemmin asiakkaita enää tapaa kasvotusten.
Saara muistuttaa, ettei pieni jutustelu ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa, vaan usein juuri se on asiakkaalle merkityksellistä.
— Jokainen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kokea olevansa tärkeä. Näin myös luottamus rakentuu kirjanpitäjän ja asiakkaan välillä, Saara toteaa.
Saaran mukaan tämä myös erottaa Pulkkisen isommista toimistoista: täällä asiakkaalla on aina oma tuttu yhteyshenkilö, johon voi luottaa ja joka välittää.
Vapaa-ajalla Saara touhuaa ja harrastaa koirien kanssa. Toimistokoira Aslak on tuttu ja tervetullut näky Pulkkisen toimistolla.
– Meitä koulittiin liike-elämää varten ja neuvottiin, miten täytyy pukeutua. Farkut eivät missään nimessä kelvanneet. Suorat housut tai kynähame sekä jakku oli suositeltava vaihtoehto.
80-luvulla kirjanpitäjän pukeutuminen oli kaukana rennosta.
Saara aloitti uransa rakennusliikkeessä reskontrahoitajana ja siirtyi pian hoitamaan kirjanpitoa. Sen jälkeen hän työskenteli maataloustuottajien tilitoimistossa, jossa kirjanpito tehtiin pääosin koneella, mutta toisinaan myös perinteisesti tilivihkoon kirjoittaen.
– Laskut leimattiin, laitettiin kuoreen ja toimitettiin työmaalle, jossa mestari lisäsi siihen allekirjoituksen. Lasku kiersi fyysisesti usean ihmisen pöydän kautta takaisin toimistolle, toisinaan viiveellä, Saara muistelee uransa alkuvaiheita.
Pulkkiselle Saara tuli töihin vuonna 2007, kun Mika Pulkkinen palkkasi ensimmäisen työntekijän perustamaansa tilitoimistoon.
Kirjanpitäjän vastuu ja vapaus
Kirjanpitäjän työ on ajoittain hektistä tilinpäätösten aikarajojen paineessa, mutta toisaalta työ on hyvin joustavaa ja itsenäistä.
— Tällainen työ on mahdollistanut sen, että olen voinut kasvattaa autistista erityislasta, tulla töihin heti ehtiessäni ja hoitaa tarvittaessa asioita keskellä työpäivää. Työ on toiminut vastapainona kotielämälle ja tänne on voinut tulla tuulettamaan ajatuksia, Saara kertoo.
"
Työkavereiden lisäksi Pulkkisella parasta on matala hierarkia. Kukaan ei hengitä niskaan.
Työkavereiden lisäksi Pulkkisella parasta on matala hierarkia. Kukaan ei hengitä niskaan.
Pulkkisen kahvipöydässä ikähaitari on suuri. Tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt Saara viihtyy mainiosti myös junioriosaston kirjanpitäjien seurassa.
– Nuorempien kollegoiden kanssa pysyy ajan tasalla nuorten ajatusmaailmasta. Se on ihan mahtavaa!
Työkavereiden lisäksi Pulkkisella parasta on matala hierarkia. Kukaan ei hengitä niskaan.
– Mika (toimitusjohtaja) on yksi meistä ja luottaa, että me hoidamme hommamme. Kukaan ei kysele, missä olet ja mitä teet vaan tärkeintä on, että työt hoituvat, Saara kertoo.
Työn hyvät puolet Saara kiteyttää vapauteen ja vastuuseen.
– Työ vaatii tarkkuutta ja kiinnostusta numeroihin sekä kykyä kestää keväisin kiirettä. Mutta jos tykkää siitä, että voi tehdä työtä itsenäisesti ja vapaasti, niin tämä on aivan huippuala, Saara hehkuttaa.
Henkilökohtaista palvelua rennolla otteella
Saara on mainio esimerkki Pulkkisen kirjanpitäjästä, joka arvostaa henkilökohtaista asiakkaan kohtaamista. Hän harmittelee, että nykyään harvemmin asiakkaita enää tapaa kasvotusten.
Saara muistuttaa, ettei pieni jutustelu ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa, vaan usein juuri se on asiakkaalle merkityksellistä.
— Jokainen haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja kokea olevansa tärkeä. Näin myös luottamus rakentuu kirjanpitäjän ja asiakkaan välillä, Saara toteaa.
Saaran mukaan tämä myös erottaa Pulkkisen isommista toimistoista: täällä asiakkaalla on aina oma tuttu yhteyshenkilö, johon voi luottaa ja joka välittää.
Vapaa-ajalla Saara touhuaa ja harrastaa koirien kanssa. Toimistokoira Aslak on tuttu ja tervetullut näky Pulkkisen toimistolla.
