Verosuunnittelu ei ole hämäräpuuhaa, vaan fiksua taloudenhoitoa. Mutta missä menee verosuunnittelun ja veronkierron raja? Yrittäjänä sinun kannattaa perehtyä verosuunnitteluun, jos haluat varmistaa parhaan mahdollisen taloudellisen lopputuloksen.
Verosuunnittelu on järkevää taloudenhoitoa lain sallimissa rajoissa
Verosuunnittelu on täysin laillista toimintaa ja vieläpä suositeltavaa. Se tarkoittaa sitä, että yritys ja yrittäjä miettivät yhdessä asiantuntijan kanssa, miten henkilökohtainen ja yrityksen verotus rakennetaan fiksusti niin, että molemmat hyötyvät taloudellisesti. Eli tarkoituksena on minimoida maksetun veron määrä.
– Verosuunnittelu on pelkästään järkevää, sillä eihän kukaan halua maksaa veroja enemmän kuin on tarpeen, Tilitoimisto Pulkkisen TJ
Mika Pulkkinen kiteyttää.
Fiksulla verosuunnittelulla voit:
- Suunnitella palkan ja osingon suhteen. Mietitään yhdessä, mikä on sopiva määrä palkkaa ja paljonko kannattaa maksaa osinkoja.
- Hyödyntää kaikki mahdolliset verovähennykset, kuten: Kotitalousvähennys, matkakulut, työhuone ja elinkeinotoiminnan menot.
- Ajastaa tulot ja menot fiksusti. Tulot ja kulut voidaan jaksottaa niin, että verotettavat tulot jakautuvat tasaisemmin eri vuosille.
- Hyödyntää verovapaita korvauksia ja luontoisetuja, kuten: Päivärahat, kilometrikorvaukset, puhelinetu ja lounasetu.
- Suunnitella hankinnat oikeaan aikaan. Ennakoidaan investoinnit ja ajoitetaan ne niin, että niistä saadaan verotuksellista hyötyä.
- Optimoida tuloksen jako. Osingonjako, bonukset ja muu palkitseminen kannattaa suunnitella niin, että ne hyödyttävät sekä yrittäjää että yritystä.
Veronkierto on veronmaksun välttelyä
Veronkierto sen sijaan on tietoinen yritys välttää veroja tavalla, joka ei ole enää lain sallimaa. Etsiä porsaanreikiä tai suorastaan pimittää ja vääristellä tietoja.
Tyypillisesti veronkierron avulla:
- Yritetään maksattaa omia henkilökohtaisia kuluja firman kautta (esim. omat ruokaostokset tai muut henkilökohtaiset ostokset yhtiön piikkiin)
- Järjestellä tuloja tekaistuilla kulurakenteilla tai siirtää varoja keinotekoisesti
Klassikkokysymys: Kannattaako yrittäjän nostaa palkkaa vai osinkoja?
Yksi perinteinen verosuunnitteluun liittyvä kysymys on, kannattaako yrittäjän nostaa palkkaa vai osinkoja. Mika Pulkkinen avaa asiaa konkreettisesti.
– Kaikki lähtee yrittäjän henkilökohtaisesta nettotulon tarpeesta kuukaudessa. Sen jälkeen voidaan lähteä suunnittelemaan, miten paljon palkkaa kannattaa nostaa ja miten paljon osinkoja.
Mika Pulkkinen kumoaa väitteen, että kaikki kannattaisi nostaa osinkoina, koska se on verotuksellisesti halvempaa.
— Se ei pidä paikkansa. Palkkaa kannattaa aina nostaa, jos yhtiöllä on tuloksentekokykyä. Jos yrittäjä nostaa bruttona esimerkiksi 28 000–40 000 euroa vuodessa, on se verotuksellisesti edullisempaa kuin pelkän osingon nostaminen, joka vaatisi taustalle suurta nettovarallisuutta, jotta se saataisiin edullisella verolla nostettua.
Lisäksi on hyvä muistaa, että kun maksat palkkaa itsellesi omasta firmasta, se vähennetään yhtiön tuloksesta. Eli samalla kun maksat itsellesi, pienennät myös firman verotaakkaa.
Jos haluat varmistaa, että yrityksesi verotus on suunniteltu järkevästi ja tehokkaasti, ota yhteyttä Mikaan:
010 666 2701
mika@tilitoimistopulkkinen.fi
WhatsApp
050 567 9530